sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Nightrooms

Kuuden tunnin shoppailu kaupungilla valtavassa ihmispaljoudessa oli todellakin imenyt minusta mehut ja toivoin salaa etten olisi lupautunut lähtemään Sa:n kanssa yhtään minnekään. Tosin minulle lähteminen on aina se vaikea hetki. Kun saan itseni revittyä ylös niin viihdyn kyllä yleensä paikasta ja seurasta riippumatta.
Laittauduin normaalia enemmän. Suomessa voit kevyestä kävellä baariin vanhoissa farkuissa ja t-paidassa jos huvittaa. En ole oikein ikinä sen kummemmin laittanut itseäni baari-iltaa varten. Täällä se tuntuu kuitenkin olevan hieman eri asia. Kaikka laittautuvat, niin miehet kuin naisetkin. Se tuntui oikeastaan hyvältä tavalta visittäytyä oikeaan tunnelmaan. Oli mukavaa pukea päälleen oikeasti siistit vaatteet eikä aina niitä samoja mustia housuja ja sitä samaa toppia mitä olen tottunut käyttämään. Uudet mustat liituraidalliset housuni, piletoppini ja siihen sopiva bolero olivat sellainen yhdistelmä jollaista tuskin kukaan ystävistäni on ikinä nähnyt päälläni. Ja jopa minun täytyi myöntää etten näyttänyt petolinnun perseeltä niissä vermeissä. Kotoa lähtiessä olo tuntui hieman liian tälläytyneeltä kaikkine hajuvesipilvineni, mutta kun pääsimme clubille niin sulauduin joukkoon juuri oikealla tavalla. Kiitin monta kertaa mielessäni loistavaa asuvalintaani. Ehkä tämä shoppailu on ihan hyödyllistäkin. Opinpahan käyttämään muitaki vaatteita kuin niitä peruspaitoja. Kiinnostuneille myönnettäköön, että olin pukeutunut tyylilleni uskollisesti pelkkään mustaan, joten siltä osin ei ole ainakaan vielä havaittavissa mitään muutosta.
  • Paikka
  • koostui viidestä eri huoneesta/tilasta. Jokaisella huoneella oli tietenkin oma teemansa ja sisustus oli kyllä hieman toista luokkaa kuin mihin olen Suomessa kotipaikkakunnallani tottunut. Kolme huonetta oli varsinaisia discoalueita jossa oli tanssilattian lisäksi baaritiskit jne. Kaksi muuta tilaa sijaitsivat näiden huoneiden välillä ja ajoivat hyvin lepopaikan asemaa jossa sait nautiskella juomasi rauhassa ilman tungosta ja pystyit jopa kuulemaan mitä toinen yritti sinulle selittää.
    Ensimmäisessa discotilassa soitettiin kaikenlaista tanssimusiikkia laidasta laitaan. Viihdyimme siellä hyvin useamman tunnin ja päätimme vaihtaa huonetta vasta kun alkoi soitamme-saksankielisiä-lauluja-jotta-kaikki-voivat-hoilata-mukana-vaihe. Eli meidän Suomalainen vastinehan on se kun aletaan soittaa Tik Takkia ja kaikki joikuvat täysillä Heilutaan-biisiä. Minä vihaan sitä sydämeni kyllyydestä. Mutta me olimme onneksi Sa:n kanssa samaa mieltä asiasta ja päätimme käydä tarkistamassa millainen tunnelma toisessa huoneessa, jossa soitettiin hoppia, oli. Porukka kyllä tanssi, vai pitäisikö sanoa mielummin että yritti tanssia. Eikä meitä sitten oikein innostanut jäädä sinnekään joten suuntasimme viimeiselle tanssilattialle joka oli jäljellä. Homobaariin. Ja hyvä naiset ja herrat, meno oli mahtava! Bailasimme siellä koko loppuyön. Joten nyt se tuli todistettua - homoilla on paremmat bileet. Muutetaan siis kaikki Ruotsiin. Älkää käsittäkö tätä väärin. Tämä on vain sisäpiirin vitsi lukioajoilta joskus ennen saksantunnin alkua iltapäivällä. Silloin porukka on tunnetusti väsynyttä. Mutta toivottavasti edes joku tuolloin kallisarvoisena hetkenä paikallaolleista lukee vielä tämän ja hymyilee hyville muistoille.
    Iltani, tai lähinnä yöni, oli siis varsin hauska. Jopa ilman pilven polttamista ja mitä lienee pillereitä, joita meille tarjottiin. Onneksi olen oppinut jo Suomessa pitämään juomalasista huolta baarissa, ties mitä sinne saatettaisiin sujauttaa lisukkeeksi. Joten lapset, muistakaa aina ettette jätä lasianne vartioimatta. Ei siihen montaa sekunttia tarvita kun joku sujauttaa jotain juomanne sekaan. Pikkuserkkuni on kokenut sen meidän pikkukaupungissamme, joten on täysin mahdollista, että se voi tapahtua kenelle vaan. Tosin, jos mielenne tekee, niin mikäs siinä sitten. En ole onneksi teidän äitinne.
    Joskus minusta kyllä tuntuu täällä, että olen M:n äiti. Tänään päiväni meni pilalle kun tajusin, että meille saapuu vieraita. Se tuntuu tarkoittavana utomaattisesti sitä, että minun tulee ruokailun/kahvittelun jälkeen viihdyttää pikkuväkeä. Minulla piti olla vapaapäivä, mutta sen sijaan juoksen vähän väliä selvittelemässä riitapukareiden välejä. "Anna toistenkin leikkiä sillä ilmapallolla." "Koittakaahan nyt leikkiä sovussa." "Kaikki pitää ottaa leikkeihin mukaan. Ei saa jättää toisia ulkopuolelle." En rehellisesti sanottuna muista, että omassa lapsuudessani olisi ollut ihan tälläistä. Mehän lekimme koko kylän lapset yhdessä kun oli niin paljon kivempaa leikkiä isolla porukalla. Vasta sitten myöhemmin alkoi syntyä sitä ei-me-haluta-leikkiä-sen-kanssa-ku-se-on-ihan-tyhmä tapaista syrjintää. Täällä lapset tuntuvat aina leikkivän kahdestaan, ei koskaan edes vähän isommalla porukalla. Toisaalta M osaa kyllä olla välillä todella söpö kun hän selittää, että "Ehkä teillä Suomessa kaikki leikkii keskenään, mutta täällä meillä Saksassa leikitäänkin eritavalla."