torstaina, maaliskuuta 08, 2007

Nirsolle sushia

Olen ihastunut. Minut raahattiin syömään sushia ja voin myöntää etten olisi ikinä uskonut pitäväni siitä niin paljon. Puikot vaan käteen ja syömään. Iso tarjotinvati täynnä erilaisia hieman epäilyttävänkin näköisiä herkkuja. Joten nyt kaikki sohvalla makaavat hampurilaisten suurkuluttajat : perseet ylös penkeistä ja kokeilemaan uusia makuelämyksiä. Tietysti ajatus moisista raaoista kalapaloista voi ällöttää, mutta voin paljastaa salaisuuden : ne eivät maistu oikeastaan miltään. Ruuan varsinainen maku tulee wasabista ja soijakastikkeesta. Vaikka toiset sanovatkin, että sushin makua ei saisi sotkea muilla mauilla. Mutta uutena kokemuksena tämä oli kyllä aivan loistava. Tosin kokemattoman kannattaa ottaa ensimmäisellä kerralla mukaansa jokin asiaan aikaisemmin tutustunut, mielellään sellainen joka tykkää leveillä tiedoillaan.
Eilen R yllätti minut taas ajatuksenjuoksullaan. Taustatiedoksi voin mainita, että R suunnittelee joka viikko jotain lomamatkaa, mutta olen jo joutunut todistamaan ettei yksikään noista suunnitelmista toteudu. No, eilen hän sitten kertoi, että A:lle on tarjottu työmatkaa Orlandoon ja R tietysti hieman haikaili haluavansa lähteä mukaan. Hetken aikaa haavailtuaan hän kuitenkin alkoi kaivaa esille syitä miksi ei voi lähteä. Yksi oli tietysti Orlandon tyhmä siainti. Siis mitä järkeä on lähteä Kaliforniaan jos ei pääse rannikolle? Mutta ehkä paras syy oli, että jotainhan saattaa sattua. Hui! Ajatella, hehän ovat samassa lentokoneessa ja lapset kotona. Mitäs sitten jos sattuu jotain?
Mieleni teki kysyä, että entäs sitten jos te liukastutte noissa yläkerran portaissa, lyötte päänne ja kuolette johonkin aivoverenvuotoon? Tai entäs jos jok hullu itsemurharekkakuski ajaa päällenne moottoritiellä kun olette matkalla töihin? Jos jotain sattuu, niin se voi kyllä sattua missä tahansa - ei siihen aina tarvita lentokonetta. Mutta jos itse keksimällä keksii tekosyitä miksi ei voi lähteä matkalle niin on kyllä aivan turha tulla sitten valittamaan kun ei ole ikinä päässyt käymään missään.
Onneksi Tierralaiset sentään saapuivat eilen kyläilemään vaikka pieniä mutkia taisikin olla matkassa. Mutta väärällä junalla ajaminen, vielä täydellisesti väärään suuntaan, avartaa kyllä kummasti maailmankuvaa. (Vai mitä tytöt?) Onneksi kaikki kuitenkin saapuivat perille ehjinä. Minä tietysti talutin nälkäiset matkalaiset heti Vapianoon syömään. Tänään olisikin sitten vuorossa shoppailua oikein naistenpäivän kunniaksi. Juuri sopivaa puuhaa minulle. Olen nimittäin hillinnyt itseni jo ainakin kahden viikon ajan.

1 Comments:

Blogger kaila said...

hyvää naistenpäivää! meille ei kyllä annettu armoa koulun lentopalloturneuksessa vaikka melkein tyttöjoukkueella liikenteessä oltiinkin :(

8/3/07 15:10  

Lähetä kommentti

<< Home