Siniset unikuplalakanat?

Lentoliput on nyt sitten varattu.

Helsinki - Köln
to 24.08.06
14.35-16.05

Hurjaa. Nyt ei voi enää perääntyä. Kaikki ajatukseni tuntuvat koko ajan liittyvän vain ja ainoastaan matkaan. Mietin tauotta asioita jotka täytyy hoitaa ennen lähtöä. Mitä pitää ottaa mukaan. Ketä tahdon ehdottomasti tavata ennen lähtöä.
On aivan sama missä olen kun mietin kuitenkin tauotta, kuinka juuri se hetki saattaa olla viimeinen kerta tuossa paikassa kokonaiseen vuoteen. En edes uskalla ajatella miltä vuoden päästä tuntuu kun tulen takaisin. Enkä todellakaan tahdo miettiä mitä sitten, jos en tulekaan joululomalla kotiin. Milloin minä sitten tulen takaisin? Vasta pääsykokeiden aikaan? Siihenhän on hyvänen aika vielä!...Ei, en tahdo edes ajatella kuinka monen monta piiiiiiiiiitkää kuukautta siihen vielä on. Pohdiskelen mielummin mitkä lakanat otan mukaani. Ehkä Ikeasta ostamani siniset unikuplalakanat? Todella mielenkiintoista..
Yritän kuvitella miltä minulle varattu huone näyttää. Millaiset verhot siellä on? Mahdunko tanssimaan siellä vai onko siinä noin metri kertaa metri tilaa kuten omassa huoneessani? Tai kuinka iso koko talo ylipäätänsä on? Ei se ainakaan mikään ihan pieni voi olla kun kaikille lapsille on omat makuunuoneet ja vierashuonekin löytyy. Minun tuurillani se on jokin maalaisröttelö, jossa huussi löytii pihan perältä kana-aitauksen takaa tai sitten se on joku mieletön hienostolukaali. Mene ja tiedä.
Jännitän myös paitsi pikkuneiti M.ää myös muuta perhettä. Mitä jos he eivät olekaan niin puheliaita kuin rouva R. on antanut ymmärtää? Voin vain kauhulla kuvitella hiljaisuudessa nautittavaa aamupalaa tai päivällistä, joka sunnuntaista kirkkokäyntiä ja klo20 nukkumaanmenoaikaa. Ehkä olenkin orja jolla on tarkkaan kirjattu minuuttiaikataulu?